Tämä tutkimuksemme on hyväksytty Journal of Urban Economics -lehteen (@JUrbanEcon). Tutkimus on tehty Cristina Bratun ja @OHarjunen kanssa ja sen voi lukea vapaasti täältä: https://t.co/svdbBQ1Fwr Alla ketju tutkimuksen päätuloksista.

👇

Tutkimus: Asunnon myyntitappion välttely vähentää asunnon vaihtamista. 🏠📉 Samalla muuttaminen vähenee, ja kotitaloudet asuvat useammin elämäntilanteeseensa huonosti sopivissa asunnoissa. Lisätietoja: https://t.co/GQCrMH405i @TeemuLyy

On lopulta epäselvää, mitä tarkkaan ottaen tapahtuisi minimikoon säätämisen myötä. Kukaan ei tiedä. Mutta on naivia ajatella, että ainoa vaikutus olisi se, että kaikilla olisi paremmat asunnot eikä mikään muu muuttuisi. 6/6

On ilmiselvää, että ulkopuolisina emme tiedä, pitäisikö jonkun kuluttaa enemmän asumista ja vähemmän kaikkea muuta, etenkin kun puhutaan yksinasuvista aikuisista. 5/

On hämmästyttävää, millaisella varmuudella moni näyttää tietävän, että tämä vaihtoehtoinen maailma on parempi. Jos joku ei halua isompaa ja vähän kalliimpaa yksiöitä, hän asuisi ehkä huonommalla sijainnilla tai kimppakämpässä. Onko tämä heille parannus? Emme tiedä, tuskin. 4/

2. Siltä osin kuin yksiöissä asuisi samat ihmiset kuin nyt, nämä ihmiset käyttäisivät enemmän rahaa asumiseen ja vähemmän rahaa johonkin muuhun. Parempaa asumista, mutta vähemmän muuta hyvää. 3/

Asukkaiden näkökulmasta kontrafaktuaali eroaa nykytilanteesta kahdella tavalla: 1. Kaikilla pienissä yksiöissä nyt asuvilla ei olisi varaa tai halukkuutta maksaa vähän isommasta ja kalliimmasta yksiöistä. Näin ollen yksiöissä asuisi osittain eri ihmiset kuin nyt. 2/

Pitäisikö yksiöille säätää nykyistä suurempi minimikoko? Kysymystä ei voi pohtia ilman, että pohtii kontrafaktuaalia eli vaihtoehtoista maailmaa, jossa suurempi minimikoko on säädetty. Kontrafaktuaalissa yksiöt olisivat vähän nykyisiä kalliimpia, koska ne ovat isompia. 1/

Juttu. https://t.co/osiKV97otT

Vuonna 1900 kaikki oli hyvin. Rakennuttajat eivät olleet ahneita ja osattiin tehdä ihmisille sopivia asuntoja. Ei ole keittiö eteisessä.

Muitakin haittavaikutuksia on helppo keksiä, mutta ketju on jo liian pitkä. 10/10 Hesarin juttu löytyy täältä:

Jos kaavoitetun pinta-alan määrää ei kasvateta samalla, kun säädetään nykyistä suurempi asuntojen minimikoko, saadaan vähemmän asuntoja. Asumiskustannukset nousisivat, mikä olisi katastrofaalista pienituloisille. 9/

Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että tarvitsisimme uuden viraston sääntelemään asuntopohjia tai asuntojen kokoa. Ainakaan siihen ei pidä lähteä ilman, että tiedämme, mistä syystä pohjat ovat huonoja ja asunnot pieniä. 8/

Kuluttajien reaktio korkeaan asuinneliöiden hintaan on kuluttaa vähemmän neliöitä. Tarjonta vastaa kysyntään ja tuloksena on pienempiä asuntoja, joihin on vaikeampi tehdä hyviä pohjia. Olen täysin avoin monimutkaisemmillekin selityksille. 7/

Muutokset uusien asuntojen koossa ja pohjaratkaisuissa on mielenkiintoinen kysymys. Itse ajattelen, että iso osa selitystä liittyy siihen, että asuntotarjonta on ollut pääkaupunkiseudulla pitkään liian niukkaa, mikä on johtanut korkeisiin neliöhintoihin ja vuokriin. 6/

Kilpailun puutekaan tuskin on selitys pohjaratkaisuille tilanteessa, jossa kaavoittaja käytännössä määrää alueen kokonaispinta-alan ja jossa uudet asunnot kilpailevat olemassa olevan asuntokannan kanssa. On vaikea myöskään uskoa, että "kaupaksi on mennyt mitä tahansa". 5/

Asunnon pohjaratkaisu on asukkaalle täysin läpinäkyvä ominaisuus eli siihen ei liity mainittua informaation epäsymmetriaa. Ulkoisvaikutuksia tuskin on. Muille ihmisille ei koidu haittaa siitä, että joku asuu asunnossa, jossa on huono pohjaratkaisu. 4/

Mahdollisia syitä ovat - epäsymmetrinen informaatio (myyjä tietää enemmän tuotteen laadusta kuin ostaja) - ulkoisvaikutukset (asuminen huonossa pohjaratkaisussa aiheuttaa haittaa muille ihmisille kuin asukkaalle itselleen) - kilpailun puute rakennusmarkkinoilla 3/

Tarkoittaako tämä, että julkisen sektorin pitäisi kieltää jutun "huonot" pohjaratkaisut? Ei tietenkään. Järkevä pohdinta kulutushyödykkeen laadun (nyt siis pohjaratkaisun) sääntelytarpeesta lähtee liikkeelle siitä, miksi markkinat epäonnistuvat laadun tuottamisessa. 2/

Ketju Hesarin sääntelyjutusta. En ole vakuuttunut, että uusien asuntojen pohjaratkaisut ovat huonompia kuin vanhojen. Mutta oletetaan, että kaikki haluaisivat mieluummin 1950-luvun pohjaratkaisun 2020-luvun pohjaratkaisun sijaan, kun kaikki muut asiat pidetään vakiona. 1/