Veriuhri oli kommunikaatiota jumalten kanssa. Antiikissa eläin saattoi olla uhrilahja, käyttökapine tai jumala sulkapuvussa. https://t.co/rpNSxHOVU1

Ihmisten ja lintujen vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen auttaa luomaan kestävää pohjaa luonnonsuojelulle Lintujen esteettinen viehättävyys ihmisten silmissä vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset suhtautuvat lintuihin. https://t.co/57rb0NOngy+

Tuoreen Oikeusolot 2025 -katsauksen mukaan suomalainen oikeusjärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta monimutkainen palveluviidakko, mikä voi aiheuttaa haasteita oikeudellisten ongelmien ratkaisemiselle. https://t.co/2ow4xKQd5u+

Today, Don Ross, a leading #economist and #philosopher, will join ReSES to explore the forces behind humanity’s unique relationship with #risk, how it shaped our #history, and the bets we’re making today as a species. Join us #TODAY via #Zoom. Link below, in reply.

Lapset hyötyisivät, jos englanninkielen tunneilla olisi enemmän aikaa puheelle. Puhe auttaa vuorovaikutuksen oppimisessa, ja juuri sujuvaan vuorovaikutukseen kielen opiskelu pyrkii.

Nasan kartta maailman maissisadoista vuonna 2070 näyttää hälyttävän punaiselta. Maissi on yleisin maailmalla käytetty vilja. Ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntiin ja voi lisätä muuttoliikettä ja konflikteja. Miten turvallisuusuhkiin voidaan varautua?

Vahvistetaan tutkimusturvallisuutta rajoittamatta tieteen vapautta. Helsingin Yliopiston ja @AaltoUniversity tutkimusvararehtorit nostavat yhteisessä kannanotossaan esiin huolen eduskunnan käsittelyyn pian tulevasta hallituksen esityksestä. https://t.co/VQtTSPZakL

Apurahojen hakuaika alkaa 15. tammikuuta! Tuemme opiskelijoitamme ja tutkijoitamme myöntämällä apurahoja ja stipendejä esimerkiksi opinnäytetöihin ja tutkimukseen. Apurahat perustuvat yliopistolle tehtyihin lahjoituksiin. Hae apurahoja! 👇 https://t.co/pnKKZsRdhq

Suomalaisesta opettajankoulutuksesta puuttuu systemaattinen ihmisoikeuskasvatus, väitöstutkimuksesta selviää. Tämä puute uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota. https://t.co/vCkEnT4qY6

Yritysten kannattaa ennakoida tulevaisuutta yhdessä kuluttajien kanssa.Nopeasti muuttuvilla markkinoilla kuluttajien tulevaisuuden odotusten ymmärtäminen on yrityksille elintärkeää, ilmenee väitöstutkimuksesta. https://t.co/Q1s3rN3ByQ

Uusi tutkimus etsii kokonaisvaltaista käsitystä ruuantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutuksista. Ttutkijat pyrkivät tunnistamaan, millainen on eri viljelykasvien ja karjanhoidon kokonaisvaikutus ilmastoon. https://t.co/jTUeVIzjHO

We'll strengthen three research themes.💪 The development of AI-methods is a cross-cutting theme. 🏙️ transdisciplinary research and diversity ❤️ enhancing healthy years 🍲 ensuring access to healthier food and medications Thank you @SuomenAkatemia https://t.co/8DtqNhj6TT

Vahvistamme kolmea tutkimusteemaa.💪 Läpileikkaavana teemoissa on tekoälymenetelmien kehittäminen. ❤️ ikääntyminen terveesti 🍲 terveellisemmän ruoan ja lääkkeiden saatavuus 🏙️ yhteiskunnan moninaisuuksien luonteetja haasteet Kiitos @SuomenAkatemia https://t.co/0CJFt7GmJw

Ihmishengillä ei ole Pohjois-Korean johdolle juuri arvoa. Kieli-, taistelu- ja teknologiataidottomat Venäjälle lähetetyt sotilaat ovat itsemurhakandidaatteja lihamyllyssä.

Huimasti kehittyvä tekoäly muuttaa informaatioympäristöämme nopeasti. Tule seuraamaan keskustelua disinformaatiosta, tekoälystä ja luottamuksesta yhteiskunnassa. Tiedekulmassa 28.1. keskustelemassa Minna Aslama Horowitz, Aleksi Knuutila ja Teemu Roos. https://t.co/hkJ8uDiWR5

Hyvä uutinen: uusi tutkimus tarjoaa ratkaisuja, jotka voivat estää syöpäsolujen lääkeresistenssiä. Nyt tunnistettu mekanismi selittää, miksi keuhkosyöpähoidot eivät aina onnistu: pieni solujoukko voi selviytyä hoidoista ja muokata kasvuympäristöään.

Väitöskirjatutkija Nella Moisseinen tutkii musiikin käyttöä kuntoutuksessa, erityisesti aivoverenkiertohäiriön aiheuttamien puheen vaikeuksien hoidossa. 🎶 Miksi musiikki auttaa ja miten sitä käytetään kuntoutuksessa? Kuuntele Utelias mieli -podcast 🎧 https://t.co/TfktB4nGgE

Alkuvuoden isoin tiedetapahtuma @Tieteenpaivat lähestyy! Tiedekuntamme tutkijat valaisevat sienijuuristojen ihmeitä sunnuntaina 12.1. 🍄 #nähdääntieteenpäivillä @helsinkiuni https://t.co/rgaNonJ1Ns

Suomen sikaloissa kastroidaan vuosittain noin miljoona alle viikon ikäistä urosporsasta. Kastraatio tehdään, jotta sianlihaan ei jäisi epämiellyttävää karjun hajua. Ann-Helena Hokkanen tutkii, mikä olisi kivuttomin tapa kastroida porsas.

Frozen embryo transfer resembles natural pregnancy more than the fresh embryo transfer, where the IVF-fertilised embryo is transferred directly from the culture dish into the uterus.