Yksi merkittävä keskustelunaihe Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa on ruoan hinta. Analysoimme sen vaikutusta vaaleihin ja myös sitä onko siellä ruokainflaatio ollut erilaista kuin meillä. @jukka_ihanus https://t.co/pOlJOop7kt @ETL_fi

Veron lopputulemana on siis fiskaalinen hyöty, vähemmän investointeja, vähemmän työpaikkoja, vastuuttomampaa kulutusta ja enemmän sokerin kulutusta. Jääkö lopulta veron tuotto edes positiiviseksi valtiontalouden kannalta? (7/7)

Samaan aikaan vastuullisesti tuotettujen hinta nousee enemmän kuin bulkkituotteiden, koska vero nostaa enemmän kalliimpia (korkeamman jalostusarvon) tuotteita kuin edullisempia. (6/7)

Jos oletuksena on siis aikaisempien näyttöjen vuoksi kulutuksen pysyminen saman tuoteryhmän sisällä ja samaan aikaan osittaista siirtymistä halvempiin tuotteisiin, niin edellä olevien väitteiden takia sokerin saanti kasvaa. (5/7)

Suklaan osalta myös hintapaineita tuo kaakaon raju kallistuminen, mikä kohdistuu enemmän kaakaota runsaasti sisältämiin tuotteisiin. Kahdesta suunnasta tuleva kustannuspaine (ALV ja kaakao raaka-aineena) eriyttänee tummemman suklaan hintaa vaaleammasta suklaasta. (4/7)

Makeisten kysyntä ei laske vaan osittain kohdistuu edullisempiin tuotteisiin. Tällä ei ole sokerin saannin näkökulmasta vaikutusta. Suklaan osalta hintatason tippuessa kaakaon määrä laskee ja sokerin määrä kasvaa. Voit siis välttää veron ostamalla sokeripitoisempaa suklaata.(3/7)

Aikaisemman makeisveron perusteella @TuomasKoson @RiikkaSavolain2 @JysmaSami ovat tutkineet, että näiden tuotteiden kulutus ei vähentynyt. Kulutus pysynee nytkin saman tuotekategorian sisällä. Nyt vero kohdistuu tuotteen hintaan eikä painoon tai tilavuuteen. (2/7)

Väitän: makeisten ja suklaan ALV-korotus nostaa suomalaisten sokerin saantia. Kuulostaako uskomattomalta? Katso ketjusta tarkemmat perusteet. TLDR: kulutus ohjautuu tuotteisiin, joissa on enemmän sokeria ja vähemmän kaakaota. #Vero kohdistuu hintaan eikä määrään. #sokeri (1/7)

Jos asetut tuottajan näkökulmaan. Onko kannustimena vähentää sokeria, joka on esimerkiksi kaakaota halvempi raaka-aine. Entä onko kannustinta lisätä tuotteiden vastuullisuutta eli nostaa hintatasoa? Onko kannustinta investoida T&K ja sitä kautta nostaa hintatasoa?

Hyvä kirjoitus kyseenalaisesta veropäätöksestä. Mielestäni suurin ongelma makeisten ja suklaan ALV-korotuksessa on se, että vero kohdistuu nimenomaan arvonlisään eikä esimerkiksi sokeripitoisuuteen. Käytännössä rangaistaan korkeasta jalostusasteesta ja tuetaan tuontibulkkia.(1/2)

Ohjausvaikutusta ei olisi terveyden näkökulmasta, mutta kyllä hintojen nousu siirtäisi kulutusta matalamman hintatason tuotteisiin samassa tuoteryhmässä eli tuonti ja PL-tuotteisiin. Samaan aikaan heikennettäisiin kotimaisten tuottajien asemaa ja lisättäisiin heidän byrokratiaa.

Riihessä on noussut esille ns. terveysvero. Se olisi puhtaasti fiskaalinen ruokavero ilman ohjausvaikutusta ja kohdistuisi ALVin tavoin suhteellisesti enemmän vähävaraisiin. Samalla se toisi järjettömän byrokratian elintarviketeollisuudelle, mikä vähentäisi kasvua ruoka-alalla

Kirjoitimme päivän @turunsanomat yhdessä @anna_haakana ja @KortetMilka kanssa, miten kuljettajatehtävien heikentynyt vetovoima yhdessä eläköitymisen kanssa hankaloittaa kuljettajamarkkinoita -ja mitä voimme asialle tehdä. https://t.co/zPaMXOTxZ5

Ruoan alvin nosto kohdistuisi suhteellisesti eniten opiskelijoihin (15,4 % kokonaismenoista) ja eläkeläisiin (15,2 %). Rahamääräisesti se kohdistuisi eniten lapsiperheisiin (9600 euroa vuodessa). #alv #verotus

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kulutusmenoissa palasi vuoden 2012 tasolle. Pitkän aikavälin laskeva trendi ruoan osuudessa kulutusmenoista katkesi merkittävän ruokainflaation takia. Palautuminen tapahtui kaikilla tuloluokilla. @Tilastokeskus @ETL_fi #ruoka

Tiesitkö, että kaakao maksaa nyt enemmän kuin kupari? Kuvassa dollaria per tonni hinta. Nousun syynä erityisesti sään ääriolosuhteet ja El Nino. https://t.co/iYpUBj17Bg

Elintaviketeollisuuden volyymin odotetaan kasvavan tänä vuonna prosentin, mikä ei vielä kuroisi viime vuosien volyymin laskua. Viennin odotetaan laskevan 5 prosenttia. Sekä viennin että kotimaan kysynnässä on epävarmuutta johtuen kuluttajien käyttäytymisen muutoksesta. @ETL_fi

Ja vaikuttaako sentti tai pari ostoskäyttäytymiseen? Tuskinpa. Jos ei haeta käytösmuutosta, kyse on fiskaalisesta verosta. Ruokavero, siksi tällaista pitäisi kutsua. Ei jatkoon.

"Jotta terveysperusteinen vero johtaisi hintaohjaukseen, olisi veron määrän oltava huomattavan suuri", @RuoholaTiina ja @jukka_ihanus kirjoittavat https://t.co/doNmjWJSjR Näin on. Suklaapatukan hinnan tuplaus sokeriverolla tarkoittaisi n. 30 e/kg verotasoa.

Bloggasimme @RuoholaTiina kanssa #ruokavero. Hallitusohjelman tavoitteena on kasvun ja elintarvikeviennin vahvistaminen sekä sääntelyn purkaminen. Terveysperusteinen ruuan #verotus sotisi näitä kaikkia hallituksen omia tavoitteita vastaan.