Viimeisessä #Toistamaata-#podcast'in jaksossa Matin kanssa uskosta ja pyhyydestä keskustelevat kirjailija @AnnaKaariH ja teologian tohtori, tutkija Aku Visala. Kuvassa jakson esine, kalaonnen varmistaja. Jaksosta lisää verkossa: https://t.co/RAc0TvZZDj #Kansallismuseo #museot

”Ihanan kihisevä kokemus.” ”Enemmän tällaista.” Kaikki te sata ruutujenne ääressä, @AnnaKaariH ja Päivi Häikiö! #Kansallismuseo kiittää ja kuittaa, pian pääsette kaikki muutkin näkemään uuden #Toistamaata-näyttelymme. ✨💛 https://t.co/YO8l7EXKeI

Historia ei petä! Tarinaa riittää tarinan perään, mihin tahansa käännytkään. @NatMuseum_FI uusi #ToistaMaata -näyttely kertoo ajasta jolloin Suomi-valtiota ei ollut - mutta ihmiset, tarinat, esineet ja ihmeet olivat! Tervetuloa kunhan taas avaamme. Nyt käynnissä hieno etäkierros.

Nytkähdellään kohti normaalimpaa myös kahden tulevan lauantain #toistamaata-tekijäopastuksin, jotka striimataan suorina #Kansallismuseo’sta: 17.4. klo 13 @HeikkilaTuomas & Juha Hurme: https://t.co/BUYAQBFErm 24.4. klo 13 @AnnaKaariH & Päivi Häikiö:

Kirjalämpimäisiä! Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917 -teos kurkistaa kokoelmaesineiden kautta menneeseen. @AnnaKaariH'n ja Päivi Häikiön teos kertoo samasta ajanjaksosta kuin #Kansallismuseo'n #Toistamaata-näyttely. #kirjallisuus #museot https://t.co/V7x2VyQQbx

Luonnon muovaama umpipuu oli yksi suomalaisen kansanuskon voimakkaimmista taikakaluista. Sen läpi (yhdeksän kertaa) valutetulla vedellä pystyi parantamaan ”umpi”sairauksia similia similibus – eli samankaltaisuusperiaatteen mukaisesti. (Mökkirannasta yllättäen löydetty aarre!)

Georg Theodor Policron Chiewitz suunnitteli Träskändan kartanon maille latriinin eli käymälärakennuksen varta vasten Venäjän keisari Aleksanteri II:n vierailua varten vuonna 1863. Tarinan mukaan keisari käytti kuin käyttikin tätä hänelle omistettua kuusikulmaista käymälää.

Vapaat taiteet – yksityiskohta #giovannibattistatiepolon teoksesta @sinebrychoffart. 1700-lukua fanittavien syksyn pyhiinvaelluskohde eli Tiepolo-näyttely on auki 10.1. asti. Suositus!

Kultainen nuuskarasia oli yli 200 vuotta meren pohjassa ennen kuin se nostettiin S:t Mikaelin hylystä. Nuuskarasia oli yksi 1700-luvun upeimmista esinetyypeistä, ja sen hienostunut käsittely – avaaminen, toiselle ojentaminen jne. – oli oma taiteenlajinsa. Kirjasta #stmikael

Halkaistu helmivene muodostaa logaritmisen spiraalin. Georg Wolfgang Knorrin 1700-luvulla tekemä kuva Anto Leikolan kirjasta #norsustanautilukseen

Pakko päästä joskus Uppsalaan näkemään tämä (!): Kustaa II Aadolfin kabinettikaappi, joka on valmistettu Augsburgissa vuonna 1632 Philipp Hainhoferin toimesta. Hainhofer kutsui esinettä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Maj Fehrmanin kirjasta Kuriöst och vardagligt.

Kävin viime viikolla uudessa K1-näyttelytilassa Kämp Gallerian pohjakerroksessa ja en voi kuin suositella. Vähän kuin Helsiinkin olisi saatu miniversio Fotografiskasta – tyylipuhdas kokonaisuus. Kuvassa Douglas Kirklandin valokuva Coco Chanelista. #valokuvamuseo #douglaskirkland

Monrepos’n kartanopuutarha Viipurissa & kadonneen ideaalin lumo: kivipiirros puiston alkuperäisestä Väinämöinen-patsaasta, joka tuhoutui ilkivallan takia 1871. Eeva Ruoffin kirjasta #Monrepos.

Kiitos mahtava #Wolf2020!

Viime viikolta: Carl Gustaf Mannerheim rakennutti itselleen merikylpylän 1825 Louhisaaren maille. Hän sisusti sen kuparisella kylpyammeella, kaakeliuunilla, suihkulla ja lepotuoleilla. Mereen pääsi silloin suoraan portailta.

Kuvittelen millaista on ollut kääriytyä messinkisellä sängynlämmittimellä lämmitettyihin lakanoihin ja ihailla sänkyverhojen (ainoat Suomessa säilyneet barokkisänkyverhot!) kirjailtuja kukkamaljakoita ja kamarin katon maisemamaalauksia. #louhisaari

Pääsin viime viikolla vihdoin käymään Kalervo Palsan kotimökissä ja Getsemane-ateljeessa Kittilässä. Pysäyttävä paikka. Palsa kirjoitti 13.9.1968 päiväkirjaansa: ”Tovereinani täällä makasiinissa ovat Hulluus, Jumaluus ja Kuolema. Etsin niitä kaikkia.”

Mahtavaa että maanantaisinkin pääsee näkemään taidenäyttelyn, vaikka galleriat ja museot kiinni – St. Georg Bakeryssa. Siellä on nähtävillä Not a blossom, not yet a flower -näyttely elokuun loppuun asti. Kuvissa Marianne Huotarin ja Otto Kansalaistottelemattomuuden työt.

Tarujen mukaan saivoilla on kaksi pohjaa ja niiden ympärillä kummittelee aina.

Luin jostain tarinan ”lemmenkipeästä neidosta”, joka hukkui uimamatkallaan Varanginvuonon toisella puolella asuneen rakkaansa luokse ja huuhtoutui kivenä rantaan. Pakkohan se oli nähdä. Vaati jonkin verran salapoliisityötä, mutta löytyi (Klubbnasenin alapuolella vesirajassa).